Hektisen työelämän kirouksia riittää.

Keskittymiskyky katoaa, lyhytjänteisyys valtaa mielen, ajattelu kapeutuu ja elämä käy koko ajan kuin ylivaihteella. Työn vaatimusten keskellä moni alkaa epäillä kärsivänsä tarkkaavaisuushäiriöistä.

Kireän työelämän aiheuttamiin häiriöihin perehtynyt yhdysvaltalainen psykiatriEdward Hallowell on nimennyt työelämän olosuhteiden aiheuttaman tarkkaavaisuushäiriön ADT:ksi (Attention Deficit Trait). Sen voi suomentaa alentuneeksi tarkkaavaisuudeksi.

ADT vie työstä iloa

ADT:n keskeisiä oireita ovat huomion herkkä hajaantuminen, ylivirittyneisyys, kärsimättömyys sekä vaikeus suunnitella, priorisoida ja ohjata omaa ajankäyttöä.ADT heikentää onnistumisen edellytyksiä.

ADT tekee huippuosaajastakin alisuorittajan, vaikka päällisin puolin hän vaikuttaa olevan kiihkeä toimija. Samalla vähenee työssä viihtyminen ja se motivaatio, joka nousee onnistumisista. Tehottomuutta työajalla paikataan pitkillä päivillä.

ADT syntyy tyypillisesti hyvin hektisessä, lähes kaoottisessa työympäristössä.Tutkimukset viittaavan siihen, että jopa 50 – 60 prosenttia poissaoloista työssä liittyy työperäiseen stressiin.

Johdon ja työyhteisöjen valmentaja, mindfulness-ohjaaja Antti-Juhani Wihurikäsittelee tuoreessa teoksessaan Mindfulness työssä(Talentum 2014) muun muassa ADT:n syitä ja seurauksia.

Keskeytyksiin neljäsosa ajasta

Huomion suuntaamista voi Wihurin mukaan kuitenkin kehittää. Aivot sopeutuvat siihen, miten me niitä käytämme. Jos opettelemme pienin askelin pitämään huomiotamme yhdessä kohteessa, kyky kehittyy jatkuvasti.

On arvioitu, että mielemme läpi virtaa jopa 60 000 ajatusta vuorokaudessa.Tutkimuksen mukaan tietotyötä tekevien työajasta menee keskimäärin 2,1 tuntia toissijaisiin keskeytyksiin ja häiriöihin. Se on yli neljäsosa työajasta.

Miten ärsyketulvan saisi pienemmäksi? Miten aivot voisivat levätä? 

Lähde